Lomasuuntana Suomi

Miten Suomesta tuli matkailumaa? Mitä siihen tarvittiin, ja mitä kaikkea nykypäivän matkailuun liittyy – perustekijöiden eli kuljetuksen ja majoituksen lisäksi? Tämä kirja tarjoaa ainutlaatuisen laajan ja monipuolisen katsauksen dynaamisen ja meidänkin maallemme yhä merkittävämmän elinkeinon vaiheista ja edellytyksistä.

Viitisenkymmentä matkailussa ja sitä sivuavissa tehtävissä toiminutta vaikuttajaa kertovat artikkeleissa ja haastatteluissa näkemyksistään ja kokemuksistaan maailman suurimman toimialan kehityksestä Suomessa. Joukossa on tuttuja nimiä eduskunnasta, valtioneuvostosta, ay-liikkeestä, mediasta, kulttuurielämästä, korkeakoululaitoksesta

sekä tietenkin itse matkailuteollisuudesta ja sen lähimmistä sidosryhmistä.

Suomen Matkailijayhdistys SMY ry on 1887 perustetun alkuperäisen SMY:n perinteitä vaaliva järjestö, joka yhdessä Suomen Matkailun Senioreiden kanssa on ottanut tehtäväkseen koota ja taltioida maamme matkailutietoa. Se julkaisi 2009 artikkelikirjan Tunne maasi, jolle Lomasuuntana Suomi on itsenäinen jatko-osa.

Matkailupolitiikasta melontaan

Lomasuuntana Suomi on ottanut nimensä kotimaanmatkailua edistävän hankkeen iskulauseesta 1970-luvun alkuvuosilta. Suomalaisen Työn Liitto oli tähän hyvään tarkoitukseen lainannut kaikkien tunteman avainlippunsa, ja kirjan etukannessa näemme minkälaisella tunnuksella suomalaisia neljä vuosikymmentä sitten houkuteltiin jättämään lomamarkkansa kotimaahan.

Kirjan neljästä pääteemasta ensimmäisen otsikko on Yhteiskunta ja matkailupolitiikka. Aluksi voimme lukea millä tavalla neljä maamme pitkäaikaisimmista matkailuministereistä vastaa matkailun merkitystä koskeviin kysymyksiin. Tässä luvussa kerrotaan myös Rantasipin mielenkiintoinen tarina sekä selostetaan Suomen saavutettavuuden kehittymistä.

Kulttuurilla ja matkailulla on aina ollut ilmeinen yhdysside – kulttuurijanostahan matkailu Euroopassa aikanaan alkoi. Museot ja näyttelyt ovat matkailijoiden suosikkikohteita tänäkin päivänä, ja Suomeen tullaan yhä useammin myös maamme arkkitehtuurin kansainvälisen maineen takia. Luvussa kerrotaan myös Joulupukin tarina matkailumme lähettiläänä.

Kirjan laajin osa käsittelee Suomen merkittävimpiä matkailukohteita. Aluksi etsitään pyöreän pöydän ympärillä vastausta kysymykseen Mikä on matkailukeskus? Luvussa käydään sen jälkeen paikallisten asiantuntijoiden opastamina läpi matkailuhistoriamme tärkeimmät kohteet – alkaen Imatrankoskesta, Kolista ja Punkaharjusta ja päättyen talvimatkailun turvin syntyneisiin matkailukeskuksiin kuten Tahkovuoreen, Leviin ja Rukaan.

Neljäs pääteema käsittelee luontomatkailua. Kansallispuistomme ovat vuosikymmenten saatossa houkutelleet yhä uusia sukupolvia tutustumaan maamme luontoon aidoimmillaan. Lapin autiotuvat ja retkireitit ovat jo pitkään tarjonneet huokean ja alkuperäisen tavan tutustua villiin pohjoiseen. Ja mikäpä maa sopisi paremmin melojalle kuin Suomi!