SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS SMY RY

Turistföreningen i Finland TFF rf

SMY:n matka uudelle vuosituhannelle

Suomen Matkailijayhdistyksen perustaminen aloitti matkailumme järjestelmällisen kehittämisen v. 1887. Tavoitteena oli ”herättää maan omissa asukkaissa ja ulkomaalaisissa mieltymystä matkustuksiin tässä maassa ja tehdä ne helpoksi, laajentaa siten sen luonnon ja kansan tuntemusta”. Yhdistys suuntasi toimintansa käytännönläheisiin asioihin; liikenneyhteyksien ja palvelujen parantamiseen, opastavan kirjallisuuden, esitteiden ja näyttelyiden aikaansaamiseen.

Suomea tuotiin esille eri puolilla maailmaa kansakuntana, jolla oli omat rajat, perinteet ja kulttuuri. Tällä vahvistettiin itsenäisyyspyrkimyksiä ja kansallista identiteettiä, mutta samalla se oli myös tapa puolustaa maan autonomiaa. Työ jatkui itsenäistymisen jälkeen ulkomaille perustettujen matkailutoimistojen kautta, joista SMY vastasi 1960-luvun loppuun saakka. ”Ken ei tunne omaa maataan, ei tiedä mistä on kotoisin”; tämä perustamisajatus viitoittaa yhdistyksen toimintaa edelleen.

SMY loi valtavan julkaisu-, valokuva- ja elokuva-kokoelman, johon on taltioitu arvokasta tietoa maan menneisyydestä. Aineistoa on taltioitu mm. Museovirastoon, Kansallisarkistoon, Yliopiston kirjastoon, Valokuvataiteen museon ja Elokuva-arkistoon.

Matkailijayhdistys kantoi kokonaisvastuun matkailumme kehittämisestä ja markkinoinnista lähes vuosisadan. Se toimi kiinteässä yhteistyössä valtiovallan sekä keskeisten yritysten ja yhteisöjen kanssa. Näin maahan luotiin kansallispuistot matkailupalveluineen, matkailumajat, leirintäalueet, retkeilymajat, autiotuvat, retkireitit, kulku- ja liikenneyhteydet, seura- ja pakettimatkailu, opas- ja ohjelmapalvelut. Lähes kaikki jouduttiin tekemään uudelleen sotien raunioittamassa maassa.

Suomen Matkailijayhdistys on alusta lähtien ollut henkilöjäsenpohjainen. Perustamisvuonna oli 1818 jäsentä ja ”haaraosastoja” Kuopiossa, Kajaanissa, Viipurissa ja Turussa. Nimi muutettiin Suomen Matkailuliitoksi v. 1966, ja sen jäsenmäärä oli korkeimmillaan noin 40 000. Liiton toiminta loppui vuosituhannen vaihteessa ja se perustettiin uudelleen v. 2001 Suomen Matkailualan Senioreiden piirissä syntyneestä aloitteesta.

Lue lisää Suomen matkailun perustasta (PDF) »

Lue lisää Suomen matkailun kehityksestä ja kehittäjistä »

Mukana edistämässä Suomen taloutta ja hyvinvointia

Suomen kansantalouden ja maamme hyvinvoinnin kehitys on yhä enenevässä määrin riippuvainen matkailuelinkeinostamme ja sen kehitysmahdollisuuksista. Matkailun kokonaiskysyntä v 2013 oli 14,4 miljardia euroa. Se muodosti noin 2.5 % Suomen BKT:stä, joka on kaksi kertaa enemmän kuin esimerkiksi maa- ja metsätalous ja noin puolitoista kertaa enemmän kun elintarviketeollisuus. Matkailun työllistävä vaikutus on merkittävä, myös nuorten parissa. Matkailu työllistää runsaat 140.000 työntekijää, josta nuorten osuus on noin 30%. Alalle odotetaan n 40.000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Lue lisää matkailun merkityksestä (PDF) »

Matkailua koskevassa julkisessa keskustelussa päähuomio tuntuu keskittyvän vientiin rinnastettavaan eli ulkomailta Suomeen suuntautuvaan matkailuun, sen kehitysnäkymiin, tarvittaviin investointeihin ja muihin toimenpiteisiin.

Vähemmälle huomiolle jää suomalaisten kotimaanmatkailu siitä huolimatta, että suomalaisten matkailukysynnän arvo verrattuna Suomeen suuntautuvaan matkailuun on yli kaksinkertainen eli runsaat 10 miljardia euroa ja että rekisteröidyssä majoituksessa yöpyvien suomalaisten määrä ulkomaisiin verrattuna on lähes kolminkertainen eli yli 14 miljoonaa yöpymistä. Puhumattakaan matkailupalvelujen käyttäjien kokonaismääristä!

On toivottavaa, että kotimaassaan matkustavien suomalaisten määrä entisestään kasvaisi ja näin vaikuttaisi hyvinvointimme lisääntymiseen. Olisi virheellistä laskea vain sen varaan, että ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkustuksen kasvu olisi jatkuvaa ja kaikissa oloissa riittävää. Vuonna 2008 alkaneen maailmanlaajuisen finanssikriisin sekä tärkeän lähimarkkinamme, Venäjän tilanteen vaikutukset matkailuumme ovat tästä hyviä esimerkkejä .

Suomessa kotimaanmatkailun edistäminen ei ole kenenkään vastuulla. Siihen tulisi panostaa kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Näinhän toimitaan ulkomaisten matkailijoiden saamiseksi Suomeen. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja toimintaa valtiovallan, matkailuelinkeinon ja alan muiden yhteisöjen piirisssä. Resursseja unohtamatta!